Cetus- Suomen suurin myös vapaasukelluksessa

Julkaistu 18.2.2019

Tiesitkö tämän vapaasukelluksesta?

Vapaasukellusta harrastetaan ainakin 36 eri maassa
Suomessa vapaasukelluksella on 200-300 harrastajaa
Cetuksen sukelluskerho on Suomen suurin
Vapaasukelluksessa kilpaillaan kolmessa eri lajissa: staattinen hengenpidätys (static), pituussukellus ilman räpylöitä (dnf) ja pituussukellus räpylöillä (dynamic)
Introkurssi on hyvä tapa aloittaa lajin harrastaminen
Aida (International Association for the Development of Apnea) -kurssit ovat vapaasukelluskursseja sekä uimahalliympäristössä että avovedessä
Myös Cetus järjestää Aida-kursseja
Seuraavat vapaasukelluksen SM-kisat järjestetään Espoossa 20-21.4.2019
Lue lisää vapaasukelluksesta Cetuksessa täältä!

Cetuksessa voi harrastaa monen muun vesiliikuntamuodon lisäksi myös vapaasukellusta. Vapaasukellustoiminta lähti käyntiin vuonna 2007 ja aluksi sukeltajat kokoontuivat keskiviikkoisin Tapiolan uimahallissa uimahallin sulkemisajan jälkeen. Toiminta on laajentunut pikkuhiljaa vuosien mittaan ja tällä hetkellä Cetuksen vapaasukeltajilla on jo kolme omaa viikottaista harjoitusvuoroa. Cetuksen (vapaa)sukelluskerho on Suomen suurin lajiaan. Tällä hetkellä kerhoon kuuluu noin 60 jäsentä, joista suunnilleen puolet ovat aktiivisia lajin harrastajia. Suomessa vapaasukellusta harrastaa noin 200-300 henkilöä. Lajia harrastetaan Suomen lisäksi ainakin 35 eri maassa. Vapaasukelluksen kattojärjestö Aida (International Association for the Development of Apnea) on perustettu vuonna 1992 ja ainakin siitä asti lajissa on myös kilpailtu.

Monipuolinen laji

”Laji on luonteeltaan hyvin monipuolinen, riippuu siitä mitä sukeltaja lajilta hakee. Vapaasukellus voi olla rauhoittavaa tai rentouttavaa. Tai se voi olla vaativaa, omia epämukavuusalueita koettelevaa ja haastavaa”, kertoo vuodesta 2009 Cetuksen vapaasukellustoiminnassa mukana ollut Mikko Niemeläinen. ”Yhtä kaikki, se on hyvin koukuttavaa ja suorastaan veteen riippuvuutta aiheuttavaa. Laji kehittää fyysisen kunnon lisäksi myös hyvin henkistä puolta.”

”Talvisin sukellamme pääosin uimahalleissa, kesällä siirrymme avovesiin. Varusteina Suomessa käytetään yleisimmin 5mm paksuista märkäpukua, maskia, hanskoja ja sukkia, sekä stereoräpylöitä -tai monoräpylää”, Niemeläinen valaisee.

Kalastusta, valokuvausta tai hupisukellusta

Lajin syntyperä on työperäisessä sukeltamisessa. Jo yli 2000 vuotta sitten merestä on sukellettu esimerkiksi Japanissa muun muassa helmiä, merilevää ja pesusieniksi kelpaavaa kasvia. Kalastus on myös ollut pitkään osa vapaasukellusta.

Vapaasukelluksen ohella harrastetaankin edelleen usein sukelluskalastusta, jossa pyyntivälineenä on harppuuna. ”Vedenalainen valokuvaus kuuluu myös monen vapaasukeltajan harrastuksiin. Siinä käytetään erityistä vedenalaiskameraa kotelolla, tai digipokkaria, joka kestää vettä. Mutta vapaasukellus voi olla myös ihan vain snorklailua tai hupisukellusta”, tietää Niemeläinen. Kirkkaissa vesissä maisemat voivat olla henkeäsalpaavat.

Mukaan introkurssin kautta

Vapaasukellus kannattaa aloittaa introkurssilta, joita myös Cetus järjestää muutaman kerran vuodessa. Hyvä uimataito ja – terveydentila luovat hyvät edellytykset lajin aloittamiselle. Sekä tietysti se, että viihtyy vedessä! Introkurssin jälkeen voi tulla mukaan sukeltamaan Cetuksen kerhovuoroilla tai jatkaa kouluttautumista käymällä Aida-kursseja. Näitäkin järjestämme Cetuksessa aina ajoittain. ”Aida-kurssien kautta on mahdollista kortittaa itsensä aina kouluttajaksi tai tuomariksi asti”, innostuu Niemeläinen.

Lajin ikäraja on yleisesti 16v, mutta tätä ennen on kutenkin mahdollista päästä mukaan lajiin Norppa-toiminnan kautta, jota eri seurat järjestävät. Cetus järjestää snorkkelisukelluksen perus- ja jatkokurssia, joiden aikana monet vapaasukellukseen liittyvät asiat tulevat tutuiksi, samoin vesi elementtinä. Myös uima- ja sukellustaitoa kannattaa harjoitella ihan lapsesta saakka ja luoda sillä tavoin pohjaa myöhemmälle lajin aloittamiselle.

SM-kisat pääsiäisenä Espoonlahdessa

Vapaasukelluksessa järjestetään vuoden aikana yleensä kahdet Suomenmestaruuskilpailut, joista toiset ovat allas -ja toiset avovesikisat. Niistä valitaan parhaat sukeltajat MM-kisoihin, jotka ovat myös kerran vuodessa. Joskus jopa kahdesti. Tänä vuonna Cetus järjestää SM-kilpailut pääsiäisviikonloppuna, lauantaista sunnuntaihin (20.-21.4.), Espoonlahden uimahallissa. ”Kilpailijamäärää ei vielä tiedetä, mutta arvelen, että 20-30 osallistujaa on tänäkin vuonna mukana.” veikkaa Niemeläinen.

Kilpailuissa lajeja on kolme: staattinen hengenpidätys (static), pituussukellus ilman räpylöitä (dnf) ja pituussukellus räpylöillä (dynamic). Osalistuja päättää itse, moneenko lajiin osallistuu. Yleensä osallistutaan kuitenkin kaikkiin kolmeen.

Niemeläinen paljastaa, että ennakkosuosikkeja ovat tänäkin vuonna miehistä Kristian Mäki-Jussila ja Mikko Pöntinen, naisista Janita Kulkula, Salla Hakanpää ja Johanna Nordblad.

10 vuotta vapaasukellusta Cetuksessa

Mikko Niemeläinen on itse harrastanut vapaasukellusta Cetuksessa 10 vuotta. Hän aloitti lajin Cetuksessa. ”Kipinä lajiin syntyi uinnin kautta. Olen kilpaillut lajissa vuosien aikana SM-kilpailuissa 8 kertaa, ja MM-kilpailuissa 5 kertaa.” Niemeläisen parhaat saavutukset ovat tähän mennessä 2 Suomenmestaruutta, sekä useita hopeasijoja. "MM-kisoissa paras sijoitukseni on 2011 Italiassa dynamicin finaalien 7 sija." Hänen tavoitteenaan on pysyä suomalaisten tuloskehityksen mukana, sekä mitalikannassa kiinni. "Pitkällä tähtäimellä haluan kilpailla yhä MM-kisoissa, sekä ennen kaikkea kehittää tulostasoani psyykkisen kuntoni ohella. SM-kisoissa tavoitteeni on olla 3 parhaan joukossa!"